Hienopuusepän suhde puuhun on arvostava ja utelias. Lähestymistapa omaksi koettuun materiaaliin on kunnioittava kannolta asti.

Sahaaminen ja työstäminen etenee puun antamin ehdoin, hienovaraisesti.
Rungon yksilöllisyys on aistittavissa vielä valmiissakin esineessä.

Puu on elävä materiaali kuoltuaankin. Tämän huomioiden puusepän tulee ratkaista rakenteet ja liitosten konstruktiivisuus. Puu on haasteellinen, mutta osaajaa palkitseva kumppani.

Onnistunut lopputulos on syntynyt materiaalin ehdoin maltillisissa käsissä.

Markku Tonttila